keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Osa 6. Muutos

Uutta osaa jälleen olkaapa hyvät!
Voinkin kertoa että osia on kirjoitettu kaikki kuvatut osat eli 12 osaa on valmiina joten tahti taitaa pysyä hyvänä jonkin aikaa.. Nyt jopa pääsen pelaamaan peliä eteenpäin perheellä kun ei tarvitse vaivata päätä mitä jo kuvattuihin osiin pitikään kirjoittaa (ideoita kun tulee teksteihin jo pelatessa..).

Koska osa on ns. väliosa jossa ei oikein tapahdu mitään niin kuvia on 21 mutta älkää antako sen häiritä ja yrittäkää nauttia niistä pienistä hetkistä osassa..No pidemmittä löpinöintiä lukuiloja!



Menimme sisälle, sillä ilma oli erikoisen viileä sinä iltana. Sisälle päästyämme Johnny kääntyi yllättäen, niin että olin törmätä mieheen. Tämän katse oli vetää jalat altani.
”Oli kiva kun soitit, toivoinkin että kuulisin sinusta pian..”




Miehen ääni oli samettisen pehmeä joka sai aikaan sen että olin vahaa tämän käsissä, enkä muistanut miksi olin miehen kutsunut luokseni.
”Abs… sanoin sinulle viimeksi että ota minuun yhteyttä sitten kun olet päätöksesi tehnyt.. oletko päättänyt saanko muuttaa luoksesi?”
Nieleskelin palaa kurkussani.




”Kerro miksi ihmeessä haluat muuttaa tänne kun tilaa on näin vähän ja sinun tämän hetkisessä asunnossa on tilaa vaikka yllin kyllin..?”




Mies naurahti hiukan kolkosti levittäen samalla käsiään.
”Ei asunto ole minun.. en omista siitä yhtään neliötä. Talo on täysin Gregin, tai siis tämän suvun.. Greg peri sen viisi vuotta sitten kun tämän vanhemmat kuolivat. Tämä ei halunnut asua siinä yksin ja kun tällä ei ole naisystävää siunaantunut mies pyysi alivuokralaiseksi minut. Ainoa mitä omistan sillä tontilla on Freebird ja senkin Gregin pyynnöstä kun tämä välttämättä halusi ostaa entisen kilpahevosen itselleen. Siten tällä oli kuulemma helpompi tutustua Thunderiin kun oli joku jonka kanssa tehdä niitä hommia..”




Ennen kuin kerkisin sanomaan mitään väliin, mies vielä jatkoi.
”Tahdon että teemme tästä tontista meille yhteisen kodin jossa viihdymme ja vietämme yhteistä aikaa. Tahtoisin vihdoin sanoa jotain paikkaa kodiksi.”




Minusta tuntui juuri sillä hetkellä hirveältä, olin niin varautunut antamaan miehelle kieltävän vastauksen ja tuntemaan sen kun joku jättäisi minut. Enhän tiennyt oliko minua hylätty koskaan aiemmin samanlaisissa olosuhteissa. Nyt kumminkin mieleni muuttui, rakastan miestä aivan liikaa kieltääkseni tältä sen onnen että saisi kutsua tonttia jota olin itsekin rakastamaan kodikseen ja viettämään kanssani aikaa. Eikä sitä tiennyt jos vaikka jonain päivänä olisimme vielä paljon enemmänkin.




Niinpä Johnny muutti luokseni ja koska tällä oli karttunut poikamiesajoilta säästöjä. Tämä päätti yllättää minut ja vietimme seuraavan kuukauden hotellissa koska mies halusi väkisin rakennuttaa meille säästöillään paremman kodin. Greg oli pyytänyt vain nimellistä vuokraa miehen olemisesta luonaan, joten pohjapiirustuksia katsomalla tiesin mitä oli luvassa, enkä meinannut malttaa odottaa.
Eräänä iltana Johnny vei minut paikalliseen puistoon iltavuoronsa päätyttyä jossa odotti illallinen kynttilöiden ja kuohuvien kera. Olo oli kuin kuninkaallisella enkä olisi voinut olla onnellisempi. Paitsi että miehellä oli vielä ässä hihassaan.
”Talomme on valmis..” 




Remontti miehet olivat kuulemma naulanneet viimeiset listat sinä päivänä ja Johnny oli kesken työpäivänsä käynyt tarkistamassa työjäljen ja vastaanottanut avaimet. Keräsimme viltin ja ruokatarvikkeet maasta jonka jälkeen nousimme yhteiseen (kuten Johnny sitä nykyään kutsui) autoomme ja mies lähti ajamaan kohti tonttiamme.




Saavuimme perille ja en ollut uskoa silmiäni kun saavuimme sisälle taloon! Se oli niin erilainen, niin minun näköinen! En tiennyt miten ihmeessä mies oli päässyt pääni sisälle katsomaan millaisessa talossa tahtoisin asua sillä tämä se oli, ehkä jopa parempana mitä olin ajatellut!




Katsoin miestä päätä pudistellen, samalla henkäisten syvään.
”Johnny! Tämä.. tämä on kaunis!”
Mies katsoi minua syvästi tyytyväinen ilme kasvoillaan.
”Pidät siis siitä? Hyvä.. toivoin että pitäisit, hiukan jännitti mitä pidät värivalinnasta mutta voin kertoa että ideat sisutukseen ynnä muuhun lähti sinun kauniista caribean- sinisistä silmistäsi. Tahdoin tuoda kotiimme puhtautta ja valoisuutta kun olit niin monta kuukautta elämään kylmässä ja synkässä hökkelissä.”




Katselin ympärilleni epäuskoinen olo sisälläni, heräisin varmasti kohta tästä ihanasta unesta!
”En voi uskoa tätä todeksi, ja käytit kaikki säästösi tähän! En voi varmaan koskaan kiittää sinua tarpeeksi!”
”Se on rakas turhaa, olet kaiken tämän arvoinen ja enemmänkin.. huomasit varmaan että se sinun muinaisesine, jota kutsuit tietokone on poissa.. Sinuna katsoisin tuohon ruokapöydälle..”




Katseeni kääntyi automaattisesti pöydälle jossa komeili kauniin valkoinen kannettava tietokone! Oliko mies mennyt ostamaan minulle koneen?!
”Ajattelin että tuo saattaisi edistää uraasi kirjailijana kun saat otettua sen mukaasi minne vain menetkin..”




En edes koskenut koneeseen kun menin miehen eteen.
”Kiitos! En tiedä mitä sanoa..”
”Sano että pidät tästä, ja en mennyt ihan harakoille valinnoissani..?”




Kaappasin miehen halaukseen ja rutistin tätä minkä jaksoin, sillä en tahtonut että tämä näkisi kuinka silmäni kostuivat liikutuksesta. Minua monet kylässä vieläkin kohtelivat samalla tavalla kuin silloin kun minulla oli ne järkyttävät vaatteet päälläni. Olin heille tuntematon tunkeilija halvoissa vaatteissa.




Irtauduimme jolloin mies näki kyyneleet silmissäni.
”Kulta? Onko kaikki hyvin?”
”On.. liikutuin vain niin paljon.. tämä on ihana! Taidan haluta nähdä myös muun asunnon..”
Mies huomasi puheessani hiukan salaperäisyyttä sillä tämä tarttui käteeni näyttäen ensin kylpyhuoneen joka myös oli todella kaunis jonka jälkeen tämä johdatti makuuhuoneen ovelle. Vaikka olimme hotellissa kuukauden yhdessä asuneet, mies ei ollut kertaakaan tehnyt edes elettä koskettaakseen minua, tämä oli vain sanonut että haluaisi säästää sen kotiamme varten eikä tahtoisi ensimmäistä kertaamme jossain rupuisessa hotellissa.




Mies avasi huoneen oven josta tuli kaunis, valoisa ja lämmin huone esille. Johnny meni toiselle puolelle josta päättelin että toinen oli minua varten. Ennen kuin kerkisin mennä etemmäs, huomasin yöpöydällä jotain uskomatonta. Yöpöytäni päällä kaunisteli puoltani maljakossa tismalleen samanlaiset kukat kuin ne jotka olivat olleet kaupassa jossa olimme nähneet toisemme ensimmäisen kerran!




Kiiruhdin omalle puolelleni ennen kuin mies kerkisi nousta sängyn päälle.
”Johnny, nuo kukat!”
”Luuletko että en huomannut kuinka kaihoisasti katselit niitä silloin siellä kaupassa? Tietysti huomasin, sillä seurasin jokaista liikettäsi, olin jo silloin sinuun ihastunut!”




Nousimme sängyn päälle jolloin mies otti minut kainaloonsa, se tuntui todella hyvältä. Jotenkin oikealta, tämä kainalo oli kuin tehty minua varten!
”Kiitos, tiedän että olen sanonut sitä tänne tulomme jälkeen monesti mutta en voi sanoa sitä tarpeeksi! Rakastan tätä kaikkea, ja eniten sinua!”
Huomasin kuinka liikuttunut Johnny oli sanoistani. Tämän jälkeen aloimme suukotella toisiamme, ensin kokeilevasti kunnes suudelmat muuttuivat vaativimmiksi, janoten kokoajan enemmän.




Johnny keinautti varovasti minut selälleni sängyn päälle. Yritin antaa miehelle suudelman mutta tämä kohottautui käsivarsilleen kysyvä ilme kasvoillaan.
”Emme Abs tee mitään jos et niin halua..”
En sanonut sanallisesti mitään, vaan vedin miestä itseeni antaen vastauksen suudelmin.




Enempää sanoja ei tarvittu ja annoimme rakkauden puhua puolestaan.




Jälkeenpäin käperryimme toisiimme kiinni ja Johnny kaappasi käteni omaansa, olo oli todella raukea mutta onnellinen.
”Kaduttaako?” Mies kysyi minulta.
Silmäni painuivat väkisin kiinni samalla kun hymyillen mumisin tälle.
”Ei, entä sinua?”
”Ei todellakaan, kauniita unia rakas. Rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta!”
”Mmmm.. niin minäkin sinua.”



Näin.. kuten jo alku puheessa sanoin, osa oli lyhyt.. mutta osasta olisi tullut liian pitkä jos olisin yhdistänyt sen seuraavaan seiska osaan, ja saittepahan siirappista osaa luettavaksenne, jota kaikki tuntuu kammoavan..No voin sanoa ettei kaikki seuraavat kuusi osaa ole siirappia, sen lupaan.. niihin sitten kun aika tulee.. =D 
Heissun heiluvilles seuraavaan kertaan! JA mielelläni kuulen mielipiteitä mikäli joku tätä lukee... ;) (yksikseni täällä lämpimikseni höpistellen...) =) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti