FAQ

Tämän idea juontuu siitä että lukija nimimerkillä 301 kysyi minulta mikä MS-tauti on.

Siitä syystä päätin laittaa erillisen sivun vastauksille teidän heittämiin kysymyksiin.


Jotta tiedätte mihin osaan viitataan niin osaan 36- Onni on olla.

27 helmi 15, 11:08

301: Lukasimpa nääki läpi ja tykkäsin, jään ottaa (ja sit et huomaay etten oo viel kuollu nii en jaks googlaa vaan sult kysyn, mikä o MStauti, valista tyhmää]

Ensiksikin, 301.. ei ole tyhmää kysyä mutta kipeän käden takia noukin sanat netin syövereistä:

MS-tauti eli multippeliskleroosi eli keskushermoston pesäkekovettumatauti (lyhenne MS) on krooninen etenevä neurologinen eli keskushermoston sairaus.
MS-tauti vahingoittaa keskushermostoa. Aivoihin tai selkäytimeen muodostuu muutoksia, plakkeja, jotka näkyvät magneettikuvauksessa (MRI) signaalinvoimistumina^. Plakit ovat merkki tuoreesta tulehduksesta, joka vaurioittaa etenkin myeliinituppia ja niiden sisällä olevia aksoneita. Näistä vaurioista seuraa heikentynyt kyky välittää hermoimpulsseja.

MS-taudissa erotetaan kolme päämuotoa sen etenemisen mukaan.
Aaltomaisesti etenevässä (relapsoiva-remittoivassa) tautimuodossa esiintyy aika ajoin pahenemisvaiheita, joiden välillä oireet lieventyvät tai häviävät kokonaan. Pahenemisvaiheiden väli vaihtelee suuresti, muutamasta viikosta jopa muutamiin vuosiin saakka. Ajan mittaan toipuminen pahenemisvaiheista ei tapahdu täydellisesti, ja osa oireista jää pysyviksi. Aaltomaisesti etenevä tautimuoto on yleisin; sitä esiintyy noin 80–85 %:lla MS-tautia sairastavista.
Pahenemisvaiheen saa aikaa keskushermostoon ilmaantuva tulehdus. Oireiden lieventyminen pahenemisvaiheiden välillä johtuu useista eri tekijöistä:

• tulehduksen lievittyminen parantaa jo sinällään hermoimpulssien kulkua.
• vaurioitunut myeliini uusiutuu. Ajan mittaan myeliinin uusiutumiskyky kuitenkin heikkenee ja vaurioita muodostuu enemmän kuin uutta myeliiniä kasvaa.
• hermoimpulssit pystyvät löytämään vauriokohdan ohittavia, korvaavia kulkureittejä. Hermosto mukautuu näin myeliinivaurioon.

Kahdessa tilanteessa on todettu olevan lisääntynyt alttius pahenemisvaiheille: infektion (yleensä virusinfektio) jälkeiset viikot sekä synnytystä seuraavat kuukaudet. Syynä pidetään tartuntataudin ja raskauden vaikutuksia immuunijärjestelmään.
Aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu vuosien kuluessa useimmiten jatkuvasti eteneväksi. Tällöin sitä kutsutaan toissijaisesti eteneväksi (sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto). Joillakin potilailla tauti voi kuitenkin pysyä aaltomaisesti etenevänä koko eliniän ajan.

Ensisijaisesti etenevässä (primaaristi progressiivisessa) muodossa MS-tauti etenee jatkuvasti sairauden alusta alkaen. Pahenemisvaiheita ei esiinny lainkaan, vaan tauti etenee tasaisesti alusta alkaen. Oireet johtuvat tässä tautimuodossa pääasiassa hermosolujen vahingoittumisesta eikä tulehduksista. Tämä tautimuoto on vain pienellä osalla MS-tautia sairastavista. Ensisijaisesti etenevä tautimuoto poikkeaa siinä määrin aaltomaisesti etenevästä muodosta, että näitä kahta tautimuotoa on jopa pidetty eri tauteina.
Toissijaisesti eteneväksi MS-taudiksi kutsutaan tautityyppiä, jossa sairauden oireet jatkuvat tai pahenevat relapsien välillä. Pahenemisvaiheita saattaa tulla tai ei tule lainkaan. Noin 60 %:lle aaltomaista MS-tautia sairastavista kehittyy toissijaisesti etenevä tauti, kun ensioireista on kulunut 15 vuotta.
Tästä luokittelusta riippumaton on niin kutsuttu hyvänlaatuinen MS-tauti, joka ei rajoita potilaan elämää merkittävästi ainakaan 15 vuoteen diagnoosin jälkeen. Potilaalla on alkuvaiheessa yksi tai kaksi kohtausta, joista hän toipuu täysin, eikä tauti sen jälkeen pahene eikä toimintakyky huonone pysyvästi. Kyseessä on hyvänlaatuinen MS-tauti vain, jos 10–15 vuotta taudin alkamisen jälkeen toimintakyky on edelleen hyvin vähän huonontunut ja sairaus oli alun perin luokiteltu aaltomaisesti eteneväksi MS-taudiksi.
Hyvänlaatuinen MS-tauti aiheuttaa yleensä puhkeamisvaiheessa esim. aistien lieviä oireita. Hyvänlaatuista MS-tautia sairastavien määrää on vaikea määrittää. Kuolinsyytutkimuksissa on havaittu, että kliinisesti todetuista MS-tapauksista noin 20 % on hyvänlaatuisia. On myös väitetty, että jopa 20–30 %:lla on suhteellisen hyvänlaatuinen MS-tauti ja sairauden vaikutukset pysyvät vähäisinä 10–15 vuoden ajan tai pitempäänkin.



MS-taudin oireet ovat hyvin moninaisia ja vaihtelevia ja ne riippuvat siitä, minkä hermoston alueella myeliinivaurio on tapahtunut. Yleisimpiä alkuoireita ovat:

• Näköhäiriöt (näön hämärtyminen, kaksoiskuvat)
• Yhden tai useamman raajan heikkous tai hallintavaikeudet
• Tuntohäiriöt, puutumiset, epätavalliset tuntemukset, kuten pistely ja polttelu

Muita MS-taudin oireita ovat edellisten lisäksi:

• Liiallinen lihasjänteys eli spastisuus (lihasjäykkyys)
• Lihasvoiman heikkous
• Koordinaatio- ja tasapainon säilyttämisvaikeudet
• Häiriöt virtsarakon toiminnassa
• Kivut, erityisesti hermovauriokivut (neuropaattiset kivut)
• Poikkeuksellinen uupumus
• Häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa (esim. muistaminen ja oppiminen)
• Heikentynyt lämmönsietokyky

 MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Lääkkeillä voidaan kuitenkin vaikuttaa taudin kulkuun ja lievittää sen oireita.

Pitkä on teksti mutta en viitsinyt katkaista sitä sillä näitä tietoja lukijat saattavat tarvita kun miettivät Angelin taudin kulkua..