Hyvää palmusunnuntaita. Tässä ollaan oltu harjoittelussa ja taisteltu tietokoneen avaamisen kanssa joten siksi tarinan osalta ollut hiljaiseloa. Joten pidemmittä puheitta, lukuiloa!
Päivät etenivät samalla painollaan. Kuljin nykyään Kileadin ja kaupungin välillä autolla mutta jätin auton aina kirjaston eteen josta kävelin loppumatkan.
Kilead selvästi yritti nousta kartalle sillä nämä olivat alkaneet rakentamaan kerrostaloja sekä tienpäässä oli iso areenan kaltainen konserttitalo. Kylä oli alkanut tulemaan hyvin tutuksi mutta pyrin välttelemään ihmisiä sen kokoisessa kylässä. Ihmiset alkaisi muistamaan kasvoni ja sitä myöten varjostus kohteen lähettyvillä muuttuisi vaikeaksi.
Pidin välipäiviä, ihan sen takia että Nana saisi vapaapäiviä vietettyä mutta vaikeaa se oli tasapainoilla näiden kahden maailman välillä.
Mieleni teki olla kotona poikien kanssa, mutta samalla teki mieli löytää Stacy turvassa ja ehjänä. Jokainen päivä joka meni että en löytänyt naista, tarkoitti yhtä päivää enemmän riskinä siihen että en löytäisikään tätä ehjänä ja hengissä.
Olimme herra Ciriagon kanssa säännöllisesti sähköpostitse yhteydessä ja kerroin tutkinnan etenemisestä. Valitettavasti tämä alkoi olemaan tyytymätön toimintaani ja tuloksiin joita minulla ei ollut hänelle antaa.
Laskin pääni käsien varaan ja laskin kyynerpääni nojaamaan pöytää vasten. Mitä muutakaan voisin sanoa tälle? En ollut valehtelija joka seposti jotain positiivista valhetta kun näiden piti varautua myös siihen että tulos ei välttämättä ollut onnellinen jälleennäkeminen.
Paine herra Ciriagon uhkailtua viimeisessä viestissä vaihtaa etsivätoimistoa sai minut päättämään toimia seuraavan kerran kun se olisi mahdollista. Se tilaisuus tuli tosin paljon nopeammin mitä uskoinkaan.
Pidin välipäiviä, ihan sen takia että Nana saisi vapaapäiviä vietettyä mutta vaikeaa se oli tasapainoilla näiden kahden maailman välillä.
Mieleni teki olla kotona poikien kanssa, mutta samalla teki mieli löytää Stacy turvassa ja ehjänä. Jokainen päivä joka meni että en löytänyt naista, tarkoitti yhtä päivää enemmän riskinä siihen että en löytäisikään tätä ehjänä ja hengissä.
Olimme herra Ciriagon kanssa säännöllisesti sähköpostitse yhteydessä ja kerroin tutkinnan etenemisestä. Valitettavasti tämä alkoi olemaan tyytymätön toimintaani ja tuloksiin joita minulla ei ollut hänelle antaa.
Laskin pääni käsien varaan ja laskin kyynerpääni nojaamaan pöytää vasten. Mitä muutakaan voisin sanoa tälle? En ollut valehtelija joka seposti jotain positiivista valhetta kun näiden piti varautua myös siihen että tulos ei välttämättä ollut onnellinen jälleennäkeminen.
Paine herra Ciriagon uhkailtua viimeisessä viestissä vaihtaa etsivätoimistoa sai minut päättämään toimia seuraavan kerran kun se olisi mahdollista. Se tilaisuus tuli tosin paljon nopeammin mitä uskoinkaan.
**
Olin saanut selvitettyä sen verran että talo oli erään Mick Nickinsonin nimissä ja tällä oli vaimo Paula Nickinson. Mutta talossa asui näiden lisäksi heidän viisi lasta sekä kaksi muuta naista joiden nimiä en tiennyt sekä näiden lapset joita oli yhteensä kuusi. En käsittänyt miten niin iso porukka pystyi asumaan siinä yhdessä talossa, mutta ei ollut minun tehtävä arvostella. Se tosin oli tosi että Paula Nickinson sekä nämä kaksi muuta naista lähti talosta vain hyvin harvoin. Mick Nickinson lähti joka päivä töihin paikalliselle kuljetusfirmalle. Lapset poistuivat talosta kouluun.
Yleisesti ottaen olin huomannut että Mick Nickinson oli hyvin ärtyneen oloinen mies, joka kohdisti vihansa naisiin, karjuen näille pihalla mikäli nämä eivät hoitaneet hommiaan. Se aamu ei ollut poikkeus.
Olin saanut selvitettyä sen verran että talo oli erään Mick Nickinsonin nimissä ja tällä oli vaimo Paula Nickinson. Mutta talossa asui näiden lisäksi heidän viisi lasta sekä kaksi muuta naista joiden nimiä en tiennyt sekä näiden lapset joita oli yhteensä kuusi. En käsittänyt miten niin iso porukka pystyi asumaan siinä yhdessä talossa, mutta ei ollut minun tehtävä arvostella. Se tosin oli tosi että Paula Nickinson sekä nämä kaksi muuta naista lähti talosta vain hyvin harvoin. Mick Nickinson lähti joka päivä töihin paikalliselle kuljetusfirmalle. Lapset poistuivat talosta kouluun.
Yleisesti ottaen olin huomannut että Mick Nickinson oli hyvin ärtyneen oloinen mies, joka kohdisti vihansa naisiin, karjuen näille pihalla mikäli nämä eivät hoitaneet hommiaan. Se aamu ei ollut poikkeus.
Tämä paukautti ulko-oven jälkeensä kiinni, ensin karjuen naisten tulisi siivota sotku ennen hänen takaisin paluuta. Lapset olivat taasen toista maata. Näille tämä puheli iloisesti ja lähetti nämä koulubussiin ennen lähtöä oman työhönsä.
Sinä aamupäivänä tilaisuuteni tuli tutkia talon ympäristöä hiukan lähemmin sillä kaikki kolme naista lähtivät kiiruhtaen jonnekin heti kun Mickiä ei enää näkynyt lähistöllä.
Otin siis tilaisuudesta kiinni ja lähestyin taloa.
Talo vaikutti aivan normaalilta. En käsittänyt miten kykyni tunne oli niin voimakas talon lähellä mutta silti Stacystä ei ollut jälkeäkään.
Lähestyin taloa varovasti. Katselin oven suuntaan ja samalla ympärilleni. Tietäen että näiden naapurit olivat jo lähteneet kodeistaan, lähestyin taloa keksien samalla varasuunnitelman, jos joku talon asukkaista saapuisi etuajassa takaisin.
Katselin lehti pinoa talon edessä yllättyneenä kun astelin terassille.
Sinä aamupäivänä tilaisuuteni tuli tutkia talon ympäristöä hiukan lähemmin sillä kaikki kolme naista lähtivät kiiruhtaen jonnekin heti kun Mickiä ei enää näkynyt lähistöllä.
Otin siis tilaisuudesta kiinni ja lähestyin taloa.
Talo vaikutti aivan normaalilta. En käsittänyt miten kykyni tunne oli niin voimakas talon lähellä mutta silti Stacystä ei ollut jälkeäkään.
Lähestyin taloa varovasti. Katselin oven suuntaan ja samalla ympärilleni. Tietäen että näiden naapurit olivat jo lähteneet kodeistaan, lähestyin taloa keksien samalla varasuunnitelman, jos joku talon asukkaista saapuisi etuajassa takaisin.
Katselin lehti pinoa talon edessä yllättyneenä kun astelin terassille.
Oli yllättävää, että mies joka huusi naisille talon sisätilojen siisteydestä, ei vaatinut terassille viskottujen lehtien keräystä. Kuistilla oli lähemmäs kaksikymmentä lehteä lojumassa.
Nostin katseeni lehdistä joissa oli otsikkona viime aikaiset tapahtumat, yksi niistä oli juuri Stacy Ciriagon katoaminen. Lehdistö oli saanut asiasta vihiä ja nyt se paistatteli melkein joka lööpin etusivulla.
Sisällä oli siistiä. Yllättävän siistiä kun ajattelee kuinka Mick Nickinson oli huutanut naisille sinä aamuna. Mitäköhän tämä oli tarkoittanut?
En mennyt sisälle taloon, sillä se oli poliisin tehtävä jos saisin vihiä että Stacy olisi talossa. Sen sijaan lähdin kiertämään taloa ja autotallin kohdalla seisahduin. Oli yllättävää että talossa oli autotalli mutta Mick Nickinson aina käveli töihinsä. Olin vain yhden kerran nähnyt tämän ajavan työautollaan pihaan kantaen nyt autotallin vieressä ollutta vessanpönttöä.
Lähdin kiertämään taloa. Se osoittautuikin yllättävän isolta mitä ei näkynyt edestä. Talo oli selvästi puolitoista kerroksinen joka selitti sen miten niin moni ihminen mahtui talossa asumaan.
Päästyäni autotallin taakse seisahduin hiukan hämilläni.
Tuijotin pitkään näkemääni tajuamatta aluksi mikä kuvassa mätti. Katsoin päätalon seinää ja sitten autotallin seinää. Jos talossa oli oma sähkötaulu niin miksi autotalli tarvitsi oman generaattorin ja taulun?
Samassa kuulin järkytyksekseni naisen äänen, huutamassa apua.
Ilman mitään epäilystä, että siellä oltiin vastentahtoa, nappasin puhelimen ja soitin hätäkeskukseen pyytäen paikalle poliisia.
Poliisien saapuessa paikalle, selitin etsiväni Stacy Ciriagosta ja tutkimukseni oli johdattaneet minut talolle kun olin kuullut avun huutoa.
Aluksi poliisit olivat epäileväisi, mutta avasivat autotallin oven lopulta. Kaikki näytti harmittomalta kunnes edessä olevan palo-oven takaa kuului hakkausta. Siinä silmän räpäyksessä poliisit olivat soittaneet palokunnan ja ambulanssin paikalle ja oven avaamisen jälkeen nainen halasi minua. Ohjasin naisen ambulanssiin kun tämä sai viimein kertoa että ei ollut ainoa ihminen tilassa.
Poliisit siirtyivät varovasti ovesta tutkien tilaa josta paljastui saniteetin kaltaiset tilat. Siellä oli seinässä suihku sekä oven takana vessatilat.
”Täällä on tikkaat talon alle!”
Poliisit laskeutuivat varoen mutta saivat huomata että talon alle oli rakennettu huoneen kaltaiset tilat. Samassa näiden katse kiinnittyi ihmiseen joka nukkui nuhjuisten patjojen päällä.
”Tuokaa ensihoitaja paikalle!”
Kaikkien järkytykseksi heti kun poliisi lähestyi naista, nämä tunnistivat tämän. Tämä oli Stacy Ciriago!
”Neiti Ciriago? Tässä on poliisit Ligh ja Young sekä ensihoitaja Morris. Pystyttekö avaamaan silmänne?”
Stacyn silmät aukenivat hitaasti mutta lopulta tämä katsoi kyyneleiden valuessa poliiseja sekä ensihoitajaa. Hyvin hiljaa ja selvästi jonkin aineen vaikutuksen alaisena tämä sai mongerrettua sanansa.
”Aut-ta-kaa häntä…”
Vaivalloisesti Stacy nosti sormensa osoittaen viereistä huonetta jonka jälkeen tämä vaipui tajuttomuuden tilaan.
Samassa Mick Nickinson saapui talolle karjuen mitä poliisit tekivät hänen maillaan. Olin lähellä hyökätä miehen luokse mutta nainen joka oli hypännyt kaulaani palo-oven aukaisussa, puristi käsivarttani ja katsoi kauhistuneena miestä.
”Herra Nickinson?”
”Niin olen! Kenen oikeudella olette täällä!?”
Poliisit kertoivat löydöstään ja siitä että mies olisi pidätettynä kidnappaus epäiltynä. Samassa kun tämä yritti lähteä autotalliin päin poliisit nostivat aseensa miestä kohti.
”Hyvä on, hyvä on.. antaudun!”
Naiset vietiin viipymättä sairaalaan jonne seurasin näitä omalla autollani. Ensimmäinen nainen kiitteli vuolaasti minua pelastamisestaan, mutta tämän rauhoittamiseen tarvittiin paljon enemmän. Tämä oli ollut Mick Nickinsonin vankina kolme vuotta ja saanut tälle yhden pojan jonka Mick oli kaapannut naisen käsistä. Lasta ei oltu tiloista löydetty, joten oletuksena oli että mies oli tehnyt tälle jotain.
Naisten käytyä tarkastuksissa, pääsin lopulta lääkärin luvalla näkemään Stacyn. Seisoin hetken syvään hengittäen oven toisella puolella. Jos Mick Nickinson oli tehnyt ensimmäiselle naiselle vastaavaa niin oliko Stacy joutunut tämän kaappaamaksi saman syyn takia?
Keräsin kaiken voimani ja astuin sisälle huoneeseen.
”Stacy Ciriago?”
Ääni oli käheä mutta selvästi varmempi.
”Kyllä, kuka kysyy?”
Kävelin naisen sängyn luokse mutta toisin kuin ensimmäinen nainen, jonka nimeä en ollut tajunnut kysyä, Stacy ei säpsähtänyt tuloani tämän lähelle.
”Olen Devon Quint. Isoisäsi palkkasi minut löytämään teidät.”
Stacy kohotti katseensa minuun. Tähän oli laitettu mittari sormeen joka mittasi sykettä. Mittari joka oli seinässä alkoi piipata tiheämpää sykettä. En voinut kuin katsoa mittaria ja hymyillen kääntäen katsoa Stacya.
Nostin katseeni lehdistä joissa oli otsikkona viime aikaiset tapahtumat, yksi niistä oli juuri Stacy Ciriagon katoaminen. Lehdistö oli saanut asiasta vihiä ja nyt se paistatteli melkein joka lööpin etusivulla.
Sisällä oli siistiä. Yllättävän siistiä kun ajattelee kuinka Mick Nickinson oli huutanut naisille sinä aamuna. Mitäköhän tämä oli tarkoittanut?
En mennyt sisälle taloon, sillä se oli poliisin tehtävä jos saisin vihiä että Stacy olisi talossa. Sen sijaan lähdin kiertämään taloa ja autotallin kohdalla seisahduin. Oli yllättävää että talossa oli autotalli mutta Mick Nickinson aina käveli töihinsä. Olin vain yhden kerran nähnyt tämän ajavan työautollaan pihaan kantaen nyt autotallin vieressä ollutta vessanpönttöä.
Lähdin kiertämään taloa. Se osoittautuikin yllättävän isolta mitä ei näkynyt edestä. Talo oli selvästi puolitoista kerroksinen joka selitti sen miten niin moni ihminen mahtui talossa asumaan.
Päästyäni autotallin taakse seisahduin hiukan hämilläni.
Tuijotin pitkään näkemääni tajuamatta aluksi mikä kuvassa mätti. Katsoin päätalon seinää ja sitten autotallin seinää. Jos talossa oli oma sähkötaulu niin miksi autotalli tarvitsi oman generaattorin ja taulun?
Samassa kuulin järkytyksekseni naisen äänen, huutamassa apua.
Ilman mitään epäilystä, että siellä oltiin vastentahtoa, nappasin puhelimen ja soitin hätäkeskukseen pyytäen paikalle poliisia.
Poliisien saapuessa paikalle, selitin etsiväni Stacy Ciriagosta ja tutkimukseni oli johdattaneet minut talolle kun olin kuullut avun huutoa.
Aluksi poliisit olivat epäileväisi, mutta avasivat autotallin oven lopulta. Kaikki näytti harmittomalta kunnes edessä olevan palo-oven takaa kuului hakkausta. Siinä silmän räpäyksessä poliisit olivat soittaneet palokunnan ja ambulanssin paikalle ja oven avaamisen jälkeen nainen halasi minua. Ohjasin naisen ambulanssiin kun tämä sai viimein kertoa että ei ollut ainoa ihminen tilassa.
Poliisit siirtyivät varovasti ovesta tutkien tilaa josta paljastui saniteetin kaltaiset tilat. Siellä oli seinässä suihku sekä oven takana vessatilat.
”Täällä on tikkaat talon alle!”
Poliisit laskeutuivat varoen mutta saivat huomata että talon alle oli rakennettu huoneen kaltaiset tilat. Samassa näiden katse kiinnittyi ihmiseen joka nukkui nuhjuisten patjojen päällä.
”Tuokaa ensihoitaja paikalle!”
Kaikkien järkytykseksi heti kun poliisi lähestyi naista, nämä tunnistivat tämän. Tämä oli Stacy Ciriago!
”Neiti Ciriago? Tässä on poliisit Ligh ja Young sekä ensihoitaja Morris. Pystyttekö avaamaan silmänne?”
Stacyn silmät aukenivat hitaasti mutta lopulta tämä katsoi kyyneleiden valuessa poliiseja sekä ensihoitajaa. Hyvin hiljaa ja selvästi jonkin aineen vaikutuksen alaisena tämä sai mongerrettua sanansa.
”Aut-ta-kaa häntä…”
Vaivalloisesti Stacy nosti sormensa osoittaen viereistä huonetta jonka jälkeen tämä vaipui tajuttomuuden tilaan.
Samassa Mick Nickinson saapui talolle karjuen mitä poliisit tekivät hänen maillaan. Olin lähellä hyökätä miehen luokse mutta nainen joka oli hypännyt kaulaani palo-oven aukaisussa, puristi käsivarttani ja katsoi kauhistuneena miestä.
”Herra Nickinson?”
”Niin olen! Kenen oikeudella olette täällä!?”
Poliisit kertoivat löydöstään ja siitä että mies olisi pidätettynä kidnappaus epäiltynä. Samassa kun tämä yritti lähteä autotalliin päin poliisit nostivat aseensa miestä kohti.
”Hyvä on, hyvä on.. antaudun!”
Naiset vietiin viipymättä sairaalaan jonne seurasin näitä omalla autollani. Ensimmäinen nainen kiitteli vuolaasti minua pelastamisestaan, mutta tämän rauhoittamiseen tarvittiin paljon enemmän. Tämä oli ollut Mick Nickinsonin vankina kolme vuotta ja saanut tälle yhden pojan jonka Mick oli kaapannut naisen käsistä. Lasta ei oltu tiloista löydetty, joten oletuksena oli että mies oli tehnyt tälle jotain.
Naisten käytyä tarkastuksissa, pääsin lopulta lääkärin luvalla näkemään Stacyn. Seisoin hetken syvään hengittäen oven toisella puolella. Jos Mick Nickinson oli tehnyt ensimmäiselle naiselle vastaavaa niin oliko Stacy joutunut tämän kaappaamaksi saman syyn takia?
Keräsin kaiken voimani ja astuin sisälle huoneeseen.
”Stacy Ciriago?”
Ääni oli käheä mutta selvästi varmempi.
”Kyllä, kuka kysyy?”
Kävelin naisen sängyn luokse mutta toisin kuin ensimmäinen nainen, jonka nimeä en ollut tajunnut kysyä, Stacy ei säpsähtänyt tuloani tämän lähelle.
”Olen Devon Quint. Isoisäsi palkkasi minut löytämään teidät.”
Stacy kohotti katseensa minuun. Tähän oli laitettu mittari sormeen joka mittasi sykettä. Mittari joka oli seinässä alkoi piipata tiheämpää sykettä. En voinut kuin katsoa mittaria ja hymyillen kääntäen katsoa Stacya.
”Kaikki hyvin, olette täysin turvassa Stacy.”
”Tiedän, se vain että- kiitos!”
Olin hiukan hämilläni joten minun oli pakko kysyä.
”Mistä?”
Stacy katsahti viereistä sänkyä jossa oli kolmas nainen.
”Siitä että pelastitte minut ennen kuin koin Mirandan ja hänen kohtalon.”
Stacyn oikealle poskelle vierähti kyynel samalla kun tämä katsoi naista viereisessä sängyssä sääliä silmissään.
En ollut nähnyt naista aiemmin sillä tämä oli ollut todella huonossa kunnossa, joten ensihoitajat olivat kiirehtineet tämän sairaalaan ennen muita.
Vasta nyt käännyin tähän ja pysähdyin kuin naulittuna. Tuijottaen naista en aluksi voinut uskoa silmiäni. Oliko se? Ei se voinut…
”Rachel?”
Nainen avasi hitaasti silmänsä ja räpytteli silmiään uskomatta näkemäänsä kuten en minäkään nähdessäni hänet.
”D-Devon? Devon?!”
Kyykistyin niin että kattovalot eivät häikäisi naisen silmiä jolloin tämä aukaisi niitä vielä enemmän.
”Minä tässä, shhh. Olet turvassa sairaalassa.”
”S-sinun täytyy löytää hänet Devon! Esti hänet!”
”Shh.. Mick on löydetty ja pidätetty.”
Rachel itki niin ettei saanut sanotuksi, jolloin Stacy viereisestä sängystä sanoi naisen puolesta, joka sai minut ponnahtamaan seisomaan järkyttyneenä.
”Ei sitä, vaan Rachel tarkoittaa vauvaa! Tämä sai vauvan, sinun täytyy löytää hänet!”
Olin pinkaissut juoksuun huoneesta järkyttyneenä sanaakaan kenellekkään sanomatta ja hypännyt autoon. Stacy huusi perääni Rachelin synnyttäneen edellisenä päivänä tytön, joten se tarkoitti vain että lapsi olisi vielä autotallin alakerran tiloissa, mutta miten kukaan ei ollut löytänyt tätä?!
Miten poliiseilta oli saattanut jäädä semmoinen asia huomaamatta?! En käsittänyt!
Talon eteen oli laitettu poliisinauhat mutta se ei estänyt uteliaita naapureita katsovan toiselta puolen tietä ja siinä vaiheessa kun itse juoksin autotallin suuntaan, naapurit huusivat ettei sinne saanut mennä. Vähän minä semmoisesta jos viattoman ihmisen alun henki oli kyseessä!
** ** **
Kahdeksankymmentä osaa! Huh! Ja kyllä, osa pysähtyy varsinaiseen sydämentykytykseen...
Rachel tuli ja meni tarinassa ohimenevästi mutta tuli nyt takaisin... ja vauvan saaneena.
Mitä Devon mahtaa löytää kellarikerroksesta ja mitä Rachelin paluu merkitsee... Se selviää seuraavissa osissa.
Kommentit tervetulleita!
Hienoa, että Devon onnistui vihdoinkin tehtävässään ja Stacy löytyi. Se on kyllä pakko myöntää, että osan luettuani ja asiaa pohdiskeltuani en kyllä millään meinannut oivaltaa, että kuka tuo Rachel on. Asiaa valaisi oikeastaan vasta se, kun kävin vilkaisemassa vähän vanhoja osia.
VastaaPoistaPahoin pelkään, että kellarikerroksessa on joku ansa ja Devonille käy vielä huonosti, mutta toivotaan nyt kuitenkin, että hän saa löytää Rachelin lapsen ja he molemmat pääsevät elossa pois sieltä. Mitä tämä sitten tarkoittaa Devonin tulevaisuuden kannalta... Voi olla, että menen vähän asioiden edelle kuvitelmissani, mutta tässähän voi käydä niin, että ex-pariskunnan välit alkavat lämmetä ja he palaavat yhteen. Viimeksihän heidän välejään käsittääkseni hierti se, ettei Rachel pahemmin välittänyt Devonin silloisesta työstä. Sitä estettä ei ainakaan enää olisi... No, katsotaan miten tämä etenee.
Mulla tuli kans olo, et Rachel ja Devon saattaisi hyvinkin palata yhteen! En vastusta ;) vaikka edelleen olen katkera Allisonin kuolemasta :(
VastaaPoistaOletan, että Devon löytää lapsen sieltä kellarista, mutta toisin kuin Persimon, en millään usko että itse kellaritilassa olisi tiedossa sen ihmeempää (lisä)dramatiikkaa. En jotenkin vain pidä sitä todennäköisenä, varsinkaan kun tuo itse paikan pahishan on jo otettu kiinni.
Kiitos kommenteista molemmille. Hyviä spekulointeja, miten käy niin selviää seuraavissa osissa joista seuraavaa lähden työstämään tämän kommentin jälkeen julkaisu kuntoon. :)
VastaaPoista